Aaltopituuksia on näyttely, joka kuvastaa ihmisen hetkellistä virittäytymistä muita maailmoja vastaanottavaan tilaan. Se kertoo taajuuksista, joissa sekoittuvat hetkellisesti koetut mielikuvat ja tunnelmat, sekä aavistuksina olemassa olevat havainnot menneistä todellisuuksista. Kahden taiteilijan erilaiset lähestymistavat kritisoivat ihmisyhteisöjen tapaa sanella yksilön rooli yhteiskunnassa. Teokset käsittelevät yksilön suhdetta aikaan ja kehitykseen, niin hengen kuin materiankin.
Henriikka Pöllänen (s.1985) tutkii öljymaalauksissaan sisäisiä maailmoja ja henkisiä ulottuvuuksia, sekä niiden yhteyskohtia niinsanotun reaalimaailman kanssa. Vahvasti symbolisiin töiden sommitelmiin kätkeytyy impressionistisia hetkiä ja tunnelmia näennäisesti sattumanvaraisista kollaasimaisista mielikuvista, jotka kohtaavat paikassa jota emme tunne. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Taidekoulu Maasta vuonna 2008, ja toimii vapaana taiteilijana Tampereella.
Pauliina Pöllänen (s.1983) pohtii keraamisten veistostensa kautta ihmisen suhdetta kehitykseen ja kuluttamisen sosiaaliseen kulttuuriin. Työt hakevat vuorovaikutusta katsojaan tunnistamisen kokemuksen kautta, herätellen muistoja menneiden päivien käyttöesineistä. Teosten muotokielen abstrakti rosoisuus viittaa voimakkaasti vanhoihin äänitallenteisiin ja kasettisoittimiin liitetyn alkeellisen laadun estetiikkaan. Hän on valmistunut keramiikka muotoilijaksi Kuopion Muotoiluakatemiasta vuonna 2006,
ja on osallistumassa nuorten taiteilijoiden verkostoitumisprojektiin Guldagergaardissa, Tanskassa.